perjantai 26. huhtikuuta 2013

64. Citytytöt maalla

***Bella***
 Makasin sohvallani ja katselin tylsistyneenä jotain sisustusohjelmaa. Koulu oli alkanut edellisviikolla. Minä sitten oikeasti vihaan tätä maalaispitäjää. Täällä on niin pienet piirit. Koulussa lähes kaikki tunsivat jo ennestään toisensa.
 Turhautuneena nousin istumaan sohvalle.
Olinhan minä joitakin ystäviä saanut, mutta eivät he olleet sama asia kuin vanhat ystäväni.
 Annan kanssa olemme lähentyneet vähän. Päädyimme samalle luokalle, joten vedimme yhtä köyttä. Meillä on nimittäin sama päämäärä, haluamme pois tästä sivistymättömästä kylästä.
 Osoittaakseen mieltä äidille ja isälle Anna oli käynyt ottamassa lävistyksen. Isä oli hermostunut siitä kamalasti. Mietin pitäisikö minunkin? Tuntui, että vanhemmat pitivät minua itsestään selvänä. Kyllä meidän Bella sopeutuu, kyllä meidän Bella on hyvä käytöksinen... He odottavat, että menisin yliopistoon ja saisin hienon tutkinnon. Heille se oli ihan ok, että Anna halusi jatkaa muotialalle äidin jalanjäljissä.
 Äiti oli sitäpaitsi jollain tavalla seonnut. Hän hommasi meille kanalan. Siis ihan tosi, kanoja joista tulee munia ja taas uusia kanoja! Minä aion kyllä tehdä heille mieliksi ja päästä sinne yliopistoon, että  pääsen pois täältä!
 Huokaisten lampsin tietokoneelle tarkistamaan sähköpostin.
Kreetalta oli tullut viesti. Hän kertoi tavallisia asioita. Kaupungin kuumimmat juorut. Kuka seurusteli ja kenenkin kanssa. Kreeta kertoi, etteivät he enää lukion alettua hengailleet Tuomaksen kanssa. Tuomas oli kuulemma muuttunut.
Vastasin Kreetalle, että täällä oli tylsää eikä tapahtunut mitään. Kerroin myös, että äiti oli ostanut kanalan! Siitä tytöt saisivat koulussa nauraa keskenään. Käväisin myös simsbookissa. Tuomas oli poistanut kaikki yhteiskuvamme. Hänestä ei ollut kuulunut mitään muuttoni jälkeen. En ymmärtänyt häntä. Ihan sama, ehkä oli hyväkin kun muutin pois sieltä. Ihmiset muutuivat.
Hieman suruissani sammutin tietokoneen. 
Sillä hetkellä päätin, että opiskelisin itselleni hyvän ammatin, enkä olisi riippuvainen kenestäkään.
***Anna***
 Vaikka olimme jo lukiossa äiti vahtasi meidän läksyjentekoa kuin haukka. 
En voi sietää sitä!
- Sitten kun kouluhommat on hoidettu, voit lähteä ulos, äiti sanoi minulle.
 - Varmasti lähdenkin. Tiedätkö mitä äiti? Sillä hetkellä kun minä täytän kahdeksantoista, minä lopetan tämän surkean lukion ja muutan täältä kauas! tiuskaisin.
 - Älä höpötä. Tottakai sinun pitää koulu käydä loppuun. Ja sitten kun sinulla on varaa elättää itsesi olet valmis lähtemään, äiti huokaisi niin kuin aina.
 Äidin mentyä nousin.
- Lähden nuokkarille. Tuletko mukaan? kysyin siskolta.
- En. Mitä minä siellä tekisin? Minulla on vielä läksyjä, Bella vastasi väsyneenä.
- Olet liian tunnollinen. No minä menen, heido.
 Tykkäsin viettää aikaa nuorisotalolla. Vaikka puolet tämän kylän nuorista olivat juntteja, täällä kävi kaikki kylän siisteimmät hemmot.
 Oikeastaan syy miksi kävin täällä oli Juuso. Olin korviani myöten ihastunut.
 Tulimme Juuson kanssa oikeastaan aika hyvin juttuun. Me tavallaan tapailimme. Monena iltana Juuso varasti minulta suudelmia.
Aina silloin tällöin kun jonkun ohjaajan silmä vältti siirryimme pussailemaan valokuvauskoppiin.

***Bella***
 Taas oli yksi sellainen ilta kun Anna oli lähteny kylille ja minä jäin kotiin tuijottamaan telkkaria.
- Taasko sinä tuijotat täällä telkkaria? Eikö sinulla ole kavereita täällä? isä kysyi huolestuneena.
- On mulla kavereita, vastasin ärtyneenä ja isä istahti viereeni.
 - No kerrohan, mikset ole heidän kanssaan? isä uteli.
 - Ei mua kiinnosta. Täällä ei oo mitään tekemistä.  Kaks mun kaverii käyttää kaikki vapaa- aikansa ratsastamiseen ja se ei todellakaan kiinnosta mua! selitin.
 - Pitäisiköhän sinunkin aloittaa joku harrastus? isä ehdotti.
- Lopeta! Enkö mä saa muka olla kotona? kysyin vihaisena.
- En minä nyt sitä tarkoittanut. Haluan vain, että olet onnellinen, isä sanoi.
 - Just. Olisit miettiny sitä ennenku raahasit mut tänne maalle, tuhahdin ja nousin.
- Älä nyt Bella, isä sanoi.
 Kävelin suorinta päätä kylppäriin ja heitin vaatteni pesukoneeseen.
Kunpa lukio olisi nopeasti käyty ja pääsisin pois täältä!
***
 Anna ja Juuso olivat seurustelleet on-off suhteella noin vuoden verran kunnes heillekkin tuli vihdoin se lopullinen ero. Tosin se ero vaikutti koko meidän perheeseemme.
 - Sanoitko sinä minua itsekkääksi? muistan Annan kiljuneen viereisestä huoneesta.
- Kyllä, et katso kyllä paljon omaa napaasi pidemmälle! Juuso oli huutanut.
 - No minäpä kerron, että sinun ei tarvitse enää minun napaani katsella! Ala vetää! Anna oli sanonut sähisten.
 - Varmasti lähdenkin! En halua nähdäkkään sinua enää! Juuso oli karjunut.
- Sinun ei totisesti tarvitsekkaan enää nähdä minua! Anna oli kiljunut oven lävähdettyä edessään.
 Pari päivää siitä eteenpäin Anna oli lopettanut lukion ja ilmoitti lähtevänsä kotoonta.
- Luuletko olevasi nyt kovinkin aikuinen kun lopetit koulun! isä oli huutanut raivoissaan ja äiti oli kuunnellut surullisena vieressä.
 - Se ei kuulu sinulle. Minä en tarvitse teidän lupaa. Olen nyt kahdeksantoista ja saan tehdä mitä haluan! Anna oli uhonnut.
- Ja mitäs sinä nyt sitten aiot tehdä? isä oli kysynyt.
- Näin aluksi matkustan Amandan luokse ja etsin sieltä töitä! Anna oli huutanut.
 - No niitä töitähän löytyy ihan noin vain ilman koulutusta. No onnea matkaan, isä oli toivottanut ja vetänyt äidin mukanaan sisälle.
 Anna oli katsellut vihaisena oven sulkeutumista edessään.
 Niin Anna oli kävellyt pihastamme pois ilman minkäänlaisia matkatavaroita.
 Sen jälkeen Annasta ei ollut kotona puhuttu. Äiti itki kyllä viikkoja.
 Kolme vuotta lukiossa meni hujauksessa. Nyt oli minunkin vuoro lähteä.
- En voi uskoa, että sinä lähdet nyt, äiti itki halatessaan minua.
- Älä itke. Tulen lomilla kotiin, sanoin äidille.
 - Pidä huolta itsestäsi. Olen niin ylpeä sinusta, isä sanoi halatessaan minua.
Niin minä sitten lähdin kohti yliopistoa ja lääketieteen opintoja.

~


5 kommenttia:

  1. Tosi kiva osa taas tämäkin!
    Harmi, että Anna ei oikein sopeutunut maaseudulle - vaikken sitä kyllä odottanutkaan. Saa nähdä, miten Bellan käy lukiossa ja millainen siitä lopulta tuleekaan...
    Mistäköhän mahtaa olla peräisin Elisan tennarit? :)

    -banssu

    VastaaPoista
  2. Mukava taasen päästä lukemaan Whiten perheen elämästä :) Jokseenkin yllättävää etteivät tytöt sopeutuneet maaseudulle hyvin kummatkaan :D (sis. sarkasmia :)) Uskon, että Annasta kuulemme vielä, tämän lähdöstä huolimatta? Ja toinen henkilö, josta toivon kuulevani on Tuomas :D Pidin hänestä alusta alkaen, ja olisi kyllä kiva tietää, millaiseksi hän sitten on muuttunut ja vielä enemmän miksi? Sain kyllä itse jonkinlaisen ennakkokäsityksen/uskomuksen, että toiveeni kyllä toteutuu ;D vai olenko väärässä?

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista :)
    Elisan tennareista en tiedä mistä ne on kun oon vaan ladannu simsin kotisivujen exchangesta simejä niin ne on tullu niitten mukana :)
    Juonta en ole paljoakaan suunnitellut, mutta voin kertoa, että Tuomaksesta kuullaan vielä ;)Muuta en ole kyllä suunnitellut :D

    VastaaPoista
  4. Mukava oli kuulla tyttöjen edesttamuksia. Voi kun Bella on kiltti. Haluaisi kapinoida mutta ei kuitenkaan siihen rohkene. Tytöt on muuten todella kauniita, nyt vasta havahduin.
    Kolmosessa on kyllä niin kivasti noita harrastuksia ja nuo vaatteet on niin ihania. Oon kyllä kade.
    Tuomasta ois tosiaan kiva nähdä. Jospa Bella ja Tuomas vielä päätyisivät yhteen.

    VastaaPoista
  5. Olenkin jo kuvannut seuraavan osan kuvat, mutta en taida tällä viikolla vielä ehtiä kirjoittaa? Ensi viikolla viimeistään.
    Mitään suurta draamaa ei vielä seuraavassa jaksossa ole luvassa, mutta odotetaan kun saan tämänkin "perijän" luonteen muokattua :D

    VastaaPoista