sunnuntai 30. joulukuuta 2012

47.Sopimus

 Päivä oli kohoamassa Twinboorkkiin, mutta poliisiasemalla käytiin jo sähäkkää keskustelua.
 -Minä käyn soittamassa tytön kotiin ja sosiaalityöntekijälle. Pärjäät varmasti sen aikaa hänen kanssaan?
 -Ei hätää komissario. Me olemme tutut, Jim vastasi.
"Miten olen taas päätynyt tähän tilanteeseen?" Elisa pohti.
 Vanhempi komissario käveli toimistoonsa ja Elisa jäi Jimin viereen sydänjyskyttäen.
 -Alas tulla tyttö, Jim tokaisi.
 Elisa veti syvään henkeä ja käveli Jimin perässä tämän pieneen työpisteeseen.
-Sullapas on "hieno" toimisto, Elisa tokaisi.
-Anna olla ja istu alas, Jim vain totesi.
 -Kerroppa minulle miksi sinä teet tätä? Onko tämä sinusta hauskaa?
 -Mähän sanoin jo. Se pallo lensi vahingossa siitä ikkunasta läpi, Elisa puolustautui.
-Ihan varmasti. Parkkipaikoiltahan ne pallot lentelevätkin opettajainhuoneen ikkunoihin.
 -Se oli vanhinko! Mä en aio jäädä tänne jos kukaan ei kerran ees usko mua, Elisa huusi ja pongahti tuolista ylös.
 -Sinä et lähde yhtään mihinkään. Onko selvä? Jim puuskahti.
-Miksi tälläisen asian takia edes pitää tulla poliisiasemalle? Elisa kysyi silmät salamoiden.
 -Yleensä ei tarvitsekkaan, mutta kun otamme huomioon kaikki viimeaikaiset tempauksesi asiat menevät mutkikkaammiksi. Käsitätkö? Istu nyt alas.
Elisa lysähti takaisin penkille ja tuijotti kun Jim naputteli raporttiaan tietokoneelle.
 -Joudunko mä nyt sitte johkuu nuorisokotiin? Elisa kysyi synkkänä.
 -Se riippuu ihan sinusta itsestäsi. Koita rauhoittua ennenku aloitamme keskustelut, Jim sanoi.
 -Kuinka sujuu Sweeney? Komisario kysyi.
-Hyvin. Teen tilanneraporttia.
-Hyvä, kohta aloitetaan. Tuolta tuleekin sosiaalityöntekijä, komisario totesi.

 Sitten komisario meni tervehtimään sosiaalityöntekijää.
-Siirrymme jo huoneeseeni tulkaa perässä kun tytön huoltajat tulevat, komisario selitti.
-Asia selvä, komisario, Jim vastasi.
 Jim loi katseensa Elisaan. 
Tyttö kävi häntä sääliksi. Sen ajan kun Jim oli ollut kenttätyössä hän oli  joutunut selvittelemään melkein koko ajan tuon tytön toilailuja.
 Elisa kiristeli hampaitaan. Hän yritti estää kyynelten valumista. Ensimmäistä kertaa häntä todella pelotti toilailujensa seuraukset. Ja tällä kertaa tapahtuma oli oikeasti ollut vahinko! He olivat vain parin kaverin kanssa potkineet palloa koulun parkkipaikalla.
 Sitten ovi kävi ja Nick astui aseman ovesta sisään. Jim siirtyi heti keskustelemaan Nickin kanssa.
-Mitä teet täällä? Elisa sähisi Nickille.
-Äiti on töissä, Nick vain vastasi.
-Tämä ei kuulu sinulle! Elisa kiljui.
-Rauhoitu, Jim sanoi ja laski kätensä Elisan olkapäälle.
-Ethän halua vaikeuttaa asioita enempää vai mitä? Jim katsoi Elisaa suoraan silmiin varottavasti.
Elisa nielaisi.
 -Mennään sitten, Jim sanoi ja johdatti heidät komisarion huoneeseen.
 Elisa astui rohkeasti sisään huoneeseen.
"Hyvin se menee. Pidä pintasi."
 Elisa tutkaili huonetta katseellaan ja valitsi paikkansa Jimin ja Nickin välistä. Nickistä Elisa ei välittänyt pätkääkään. Noita kahta naista Elisa kammoksui. Miten oudolta tahansa se sitten vaikuttikin Jim oli ainoa, johon Elisa luotti tässä huoneessa. Se vaikutti tosiaan hassulta, mutta Jim oli viimeaikoina pelastanut Elisan monesti pulasta. Jim oli ainoa, joka oli kysynyt Elisalta miksi?
Miksi hän teki tätä kaikkea?
Elisa ei ollut vastannut. Yksinkertainen vastaus kyllä oli. Koska häntä ahdisti.
 Aikaa kului. Kaikki esittäytyivät ja sitten käytiin tilanne läpi.
 -Ymmärsinkö nyt oikein. Tämä on viides kerta tässä kuussa kun joudut poliisien kanssa tekemisiin? Sosiaalityöntekijä kysyi.
Elisa nielaisi, muttei vastannut.
 -Olemme tosiaan tulleet aika tutuiksi tämän tytön kanssa. Kyse ei kuitenkaan ole mistään vakavasta ilkivallasta ennemminkin pienestä kiusanteosta, Jim kertoili.
-Mitä yrität saavuttaa tällä käytökselläsi? Sosiaalityöntekijä kysyi.
Hiljaisuus.
 -Tämä on hyvin hankalaa jos, et aio sanoa mitään, komisario kommentoi.
-Olen aika varma, että tämä tyttö hakee vain huomiota. Olen sitä mieltä, että joku tukihenkilö juttu voisi toimia, Jim pohti.
-Pyh, Elisa tuhahti viimein.
 Nick loi katseen Elisaan.
-Voisitko vastata kun sinulle puhutaan?
-En kuuntele sua, Elisa vain sanoi.
 -Sinun ei tarvitse puhua minulle. Mutta vastaa kun sinulle puhutaan, Nick sanoi.

 "Vai niin. Tämä taitaakin olla asian ydin." Jim pohti kun kuunteli Elisan ja Nickin keskustelua.

 -Mitäs tässä nyt sitten tehdään? Komisario mietti.
-Minusta voisimme antaa vain varoituksen tällä kertaa. Eiköhän tässä tapaamisessa riitä miettimistä tytölle? Sosiaalityöntekijä ehdotti.
-Tehdään sitten niin. Mutta vielä yksi kerta niin rupeamme järeimpiin otteisiin, komisario pelotteli.
 -Noniin. Tämä oli sitten tässä.
 Sosiaalityöntekijä ojensi käyntikorttinsa Elisalle.
-Jos tahdot jutella.
Elisa tuijotti korttia, mutta survoi sen sitten taskuunsa.
 -Saata heidät pihalle Sweeney.
-Kyllä komisario, Jim vastasi.
 Päästyään poliisiasemalta Nick vei Elisan limsalle. 
Molemmat istuivat hiljaa.
 -Haluaisin vähän keskustella kanssasi, Nick aloitti.
-Aha, Elisa vastasi.
 -Ajattelin, että tästä ei tarvitsisi kertoa äidille.
 -Olen aivan samaa mieltä, Elisa totesi.
 -Minulla on sinulle nimittäin ehdotus. Jos lupaat, että tämä on viimeinen kerta kun teet mitään typerää minä maksan ne jatko-opikelu paikat sinulle Bridgeportissa, Nick sanoi.
 Elisa loi katseensa suoraan Nickin silmiin.
-Oletko tosissasi? Se ei ole mikään halpa koulu, Elisa sanoi.
-Minä maksa koko lystin kunhan lupaat tästä lähdin käyttäytyä, Nick vastasi.
-Minä lupaan, Elisa sanoi vakava ilme kasvoillaan.
-Äidille ei sanaakaan tästä, Nick sanoi.
-Lupaan, Elisa hymyili.
"Lahjontaa tai ei, mutta tuon tytön kanssa konstit rupeavat olemaan vähissä." Nick mietti.

  ~

4 kommenttia:

  1. Hehhee,satuinpas lukemaan tässä noita edellisiä osia kun huomasin että uusikin on tullut. :D Ehtisinpäs kommentoimaan ekana >:)

    Tosi hyvä osa (: Luulen,että Nickin ja Elisan välit alkaa parantumaan. En tiedä miksi,mutta mulla on vaa semmonen tunne.

    Mut joo,eikai tässä muuta. ;D

    Hyvää uutta vuotta! c;

    VastaaPoista
  2. Olitpas tosiaan nopee kommentoija :D
    Kiitos ,kiitos :))

    VastaaPoista
  3. sori oon taas vähän jäljessä aikataulusta ja luin pari osaa taas kerralla... sun julkasutahti on vaan niin nopee etten aina pysy perässä kaikilta kiireiltäni! siis se on tietty hyvä vaan kun jaksat tehä näin nopeeta näitä, ei ainakaan jouduta oottaan liian pitkään mitä seuraavaks tapahtuu!
    en edelleenkään tykkää yhtään nickistä... mut toivottavasti sen ja elisan välit alkais kuitenkin meneen parempaan suuntaan. yhyyy miks eetun piti kuolla sillon kauan sitten! se ja meiju oli niin ihana pari, mut jotenkin oon aina inhonnut tota nickiä... :-(
    no joo, mut ei se mitään, ei se huononna mun suhtautumista tähän tarinaan ollenkaan! jatkoo ootellen! :-)

    VastaaPoista
  4. Musta on aika hauskaa sinänsä, etten edes itse välitä Nickistä hirveästi :D
    Mutta Eetulla ja Meijulla oli hetkensä, Nick ei voi ikinä vesittää sitä aikaa. :D:D

    VastaaPoista