lauantai 17. marraskuuta 2012

37. Aika harppaus

Näin aluksi pahoittelen osan lyhyyttä ja pientä aika harppausta. Koneeni sekosi ja sims tallennukset katosi :o Mutta hätä ei ole tämän näköinen. Ahkerana tyttönä loin uudet simit uuteen kaupunkiin.(Mielenkiintoni takia). 
Ja osa on sen takia lyhykäinen, että saan pelin taas ajan tasalle :3

***Meiju kertoo***

Joku saattaa nyt ihmetellä miksi seison tämän vanhan talon murjun edessä. Vastaus löytyy kun palataan parin kuukauden tapahtumien päähän.

Valmistauduttuamme koulusta Eetu sai töitä Twinbrookista eräästä tilitoimistosta. Minun ikäväkseni hän otti työn vastaan ja muutti Twinbrookkiin. Koitin estellä, mutta hän vakuutti, että meidän suhteemme kestäisi.
Palataan nyt siihen tiettyyn lauantaihin kun Eetu oli käymässä kotonaan.
 "En voi uskoa, Eetu toi minut tanssimaan. Hänhän aina sanoi, ettei pidä tanssimisesta." 
No tässä sitä nyt ollaan. Tunnen Eetun lämpimän käden kädessäni ja kaunis balladi soi taustalla.
 -Minusta tuntuu, ettei etäsuhde riitä minulle, Eetu rikkoo lumoukseni.
-Mitä? Mutta sinähän itse sanoit, vinkasen kauhuissani.
"Aikooko Eetu jättää minut?"
-Haluatko sinä erota? kuiskaan.
-En, Eetu vastaa.
-Vaan mitä sitten? ihmettelen.
 -Meiju. Minä haluaisin mennä kanssasi naimisiin, Eetu sanoo ja katsoo minua silmiin.
 -Hyvä vitsi. Sinä ehdit jo säikäyttää minut, sanon ja suutelen Eetua.
 -Minä olen tosissani, Eetu sanoo ja laskeutuu polvilleen ja avaa pienen rasian.
 -Voi hyvänen aika, kuiskaan.
-Meiju, tuletko sinä vaimokseni ja muutat kanssani Twinbrookkiin?
 Katson hetken hämmentyneenä Eetuun, mutta ojennan sitten vasemman käteni.
-Tulen. Voi Eetu tulen!
-Tätä minä en osannut kyllä ollenkaan odottaa kun sanoit, että sinulla on yllätys minulle, sanon ja katselen ihastuneena uutta sormustani.
 -En voi uskoa, että me menemme naimisiin. Mehän olemme vasta 19-vuotiaita! sanon ja rutistan Eetua.
 -Minä rakastan sinua vain niin paljon, etten halua olla erossa sinusta, Eetu sanoo syleillessään minua.
 -Niin minäkin sinua. Tuukka ei ikinä usko tätä, hän sanoi aina, ettei tämä tule kestämään, sanon.
-Me näytimme hänelle.
-Totisesti näytimme, hymyilen.
 Häämme pidettiin seuraavana viikonloppuna. Kävimme maistraatissa ja hääjuhla pidettiin äidin ja isän luona. Vieraina olivat vain Eetun vanhemmat ja Emily, minun perheeni + Anette ja Juuso.
Isä oli ensin hiukan järkyttynyt uutisesta, mutta otti sen lopulta hyvin kun äiti jutteli hänen kanssaan.
Eetu sai ostettua meille halvan talon täältä Twinbrookista lahjarahoillamme. Ja nyt ymmärrän miksi talo oli niin halpa kun kaikki talot mitä minä katsoin olivat hirveän kalliita.
Tämähän on jollain suoalueella, kai?
Viimein Eetu avasi oven.
-Vihdoin sinä olet täällä, Eetu henkäisi kun astui ulos.
-Tämäkö on kotimme? kysyn.
 Eetu kaappaa minut halaukseen.
-No ei ihan viimeisintä huutoa, mutta se on meidän. Kun saamme lisää rahaa voimme rempata tätä, Eetu sanoo ja rutistaa minua.
-Eikat täällä ole hiiriä? kysyn kauhuissani.
-En ole varma, mutta minä suojelen sinua niiltä jos on, Eetu nauraa.
-No parempi olisi, mutisen.
 -Miksi täällä on näin kamalan kylmä? ihmettelen.
-Sinulla on liian vähän päällä, Eetu sanoo hilpeästi.
-Kotona vähällä tarkeni aina.
-Ai, taisin unohtaa sanoa, että täällä on erillaiset sääolo suhteet, Eetu sanoo.
-Niinkö? Mitä se tarkoittaa? ihmettelen.
-No tänne tulee talvi ja täällä voi sataa lunta, Eetu vastaa.
-Ihanko totta? Niinkuin elokuvissa? hämmästelen.
-Joo. Mennään sisälle, ettet jäädy, Eetu sanoo ja vetää minut perässään sisälle.
-Emily kävi auttamassa minua sisustuksen suhteen, Eetu sanoo sisällä.
-Huomaan. Onneksi, naurahdan. 
-Mitä pidät?
-Tämä on ihana. Vähän pieni, mutta viihtyisä, vastaan.
Asuntomme on nopeasti nähty.
Menen takaovesta kuistille ja näen pelkkää usvaa.
 "Kai tämä on ihan kiva... Oma uimaranta takapihalla", ajattelen.




Mitäs piditte tästä äkkinäisestä muutoksesta?


4 kommenttia:

  1. Mielestäni muutos oli hyvä! Muutenkin tykkäsin tästä osasta:) ja olen aivan varma että tuo usva ei voi liittyä hyvään. Jatkoa :)

    VastaaPoista
  2. Hienosti osasit ratkaista ongelman, ei ainakaan itseäni haitannut. Tämä osa oli lyhyt, mutta laughin tapaan pidin siitä silti. Jatkahan sitten kun voit! :)

    VastaaPoista
  3. Hyvin ratkaisit pulman. Itse olisin saattanut luovuttaa. Mukava nähdä parin asunto ja kiva että Meiju vihdoin valitsi miehen. Suloinen pari. Jokohan pian näemme vauvoja talossa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kaikille kommenteista :) Ette arvaakkaan miten vaikea oli tehdä uusi Meiju kun siitä ei ollut tallennusta. Eetusta onneksi oli, mutta Meiju taas kun oli syntynyt sim niin en ollut aivan varma kasvojen piirteistä :D
    Ja olin jo pitkään ajatellut, että haluaisin vaihtaa kaupunkia kun Appaloosa Plains rupesi kyllästyttämään niin tämä tuli hyvään saumaan :D

    VastaaPoista