keskiviikko 19. syyskuuta 2012

27. Tuttavia

 Eräänä tavallisena lauantai päivävä Hollylle ja Mirolle saapui vieraita.
 -Mutta Manu ja Mirako se oli? Holly sanoi kun avasi oven.
-No heippa, päätettiin tulla vierailulle kun ei ole kutsua kuulunut, Manu naurahati.
-No mutta, te olette aina tervetulleita. Käykää sisään, Holly sanoi pirteästi.
 -Kulta, katso ketä tuli kylään, Holly sanoi juuri yläkerrasta tulleelle Mirolle.
Vai kulta, Manu ajatteli. Niinkuin kummatkin olivat olleet avioliittoa vastaan. Manua hymyilytti, olihan tämän tiennyt.
 Miro meni laskemaan Tuukan petiin ja Holly meni hakemaan Meijua alakertaan.
 -Mites te tänne eksyitte? Miro kysyi.
-Pitihän minun tulla veljen lapsia katsomaan, kun ei kutsuakaan tullut, Manu vastasi. 
-Sitäpaitsi on minulla ihan työasiaakin. Katsos kun mekin saamme lapsen, Manu jatkoi ja Mira hymyili vieressä.
 -Vai saa pikkuvelikin lapsen, Miro naurahti.
-No onneksi olkoon teille sitten, Miro jatkoi.
-Monennellako kuulla olet? Miro kysyi Miralta.
-Seitsemännellä, Mira vastasi.
-Olen niin innoissani. Ajattelin, että meidän olisi hyvä jutella työvuoroista kun minäkin haluaisin jäädä kotiin joksikin aikaa lapsen synnyttyä, Manu selitti. 
 -Kuulostaa kohtuulliselta, Miro vastasi.
-Oi tuoko on Meiju? Mira huokaisi kun Holly saapui tyttö sylissään olohuoneeseen.
 -Kyllä, Holly vastasi leveästi hymyillen.
-Saanko mennä katsomaan poikaa? Manu kysyi veljeltään.
-Siitä vaan, Miro vastasi.
 -Oi kukas pikkuinen se täällä on? Tule sedän syliin, Manu nauroi.
Holly ojensi samalla Meijun henkeään haukkovalle Miralle.
 -Ajattele meilläkin on parinkuukauden päästä tälläinen pikkuinen, Manu sanoi kaihoisasti.
 -Niin, Mira huokaisi ja silitti Meijua, joka nyki häntä hiuksista.
 -Nämä ovat niin suloisia pikkuisia, Mira sanoi syleillessään Meijua.
Tuukka jokelteli tyytyväisenä Manun sylissä.
 -Tiedättekö jo tuleeko teille tyttö vai poika? Holly uteli.
-Emme. Emme halua tietää sitä etukäteen, Manu sanoi ja virnisti.
 -Miten te kestätte asua äidin ja isän hössötyksen keskellä? Miro kysyi.
-Ihan hyvin. Äiti varmasi auttaa paljon lapsen synnyttyä Miraa niin pääsen nopeasti takaisin töihin, Manu vastasi.
Sitten Manun  puhelin soi.
-Hei äiti. Kyllä olen täällä Miron ja Hollyn luona. Kyllä sanon terveisiä. Kyllä lapset ovat oikein suloisia.
 -Kyllä äiti. Minä sanon. Joo, hei hei, Manu sanoi ja lopetti puhelun.
-Äidiltä paljon terveisiä ja hän sanoi, että teidän pitää viedä lapset näytille, Manu ilmoitti.
 -Me menemme nyt puhumaan hieman työasioista. Pidä Holly Miralle seuraa, Miro sanoi.
-Tietenkin, Holly vastasi.
 -Oi miten ihana huone, Mira ihasteli kun Holly esitteli Miralle lastenhuonetta.
-Eikö olekkin? Holly vastasi.

 -Miten teillä on mennyt Miron kanssa? Ymmärsin, että olitte molemmat avioliittoa vastaan, Mira kysyi kun he olivat viimein kahden.

 -Meillä menee todella hyvin. On naurettavaa miten me molemmat kapinoimme niin kun ajattelee, että olemme olleet rakastuneita toisiimme teini-ikäisistä asti, Holly vastasi.
-Niin minäkin silloin ajattelin kun näin sinut ja Miron siellä juhlissa silloin, Mira vastasi.
-No miten teillä menee Manun kanssa?
-Hyvin, olen todella onnellinen.
-Saanko koittaa vatsaasi?
-Kyllä, Mira naurahti.

 -Voi, sehän potkaisi, Holly huokaisi.
-Raskaus aika on ihanaa, eikö niin? Holly kysyi.
-Kyllä, ellei aamupahoinvointia lasketa mukaan, Mira nauroi.
 -Ajatella, että saitte melkein heti lapsen vaikka olitte niin tympeitä toisianne kohtaan kun menitte naimisiin, Manu ihmetteli.
 -Niin, mutta me rakastimme toisiamme silti. Me emme vain tienneet sitä. Holly luuli, että minulla on suhde Saran kanssa, Miro sanoi.
 -Saran! Miksi hän niin luuli? Manu hämmästeli.
-No hän tuli kerran hotellille ja näki Saran vastaanotto aulassa ja teki omat johtopäätksensä.
-No huh huh, onneksi saitte väärinkäsityksen selvitettyä, Manu sanoi.

Sitten he juttelivat pitkään työvuorolistoista.
 -No niin, kiitos neuvoista isoveli, Manu sanoi ja halasi veljeään.
-Eipä mitään, mukava kun kävitte, Miro sanoi.
 -Näemme varmaan hotellilla seuraavaksi? Manu kysyi.
-Kyllä, Miro vastasi.
 -Koittakaa jaksella, Holly sanoi ja tunnusteli vielä Miran valtavaa vatsaa.
 -Hei hei sitten, Mira ja Manu sanoivat ja lähtivät kotiin.
 -Olipa mukavaa kun Manu ja Mira pistäytyivät, Holly sanoi illalla Miron kainalossa
-Niin oli. Mutta kaikista ihaninta on, että saan viettää iltaa täällä sinun kanssasi, Miro kuiskasi.
 -Noh noh tuhmeliini, Holly nauroi ja suuteli miestään.

;) Jatkuu....


4 kommenttia:

  1. Must on kivaa, ku on ees joku simstarina, jossa tulee osia suhteellisen nopeesti ja laatukaan ei ole huonoimmasta päästä. Näitä on tosi mukava lukee (;

    VastaaPoista
  2. Kiitos :)
    Tykkään joo lisätä näitä osii aika nopeesti kun itseäni joskus harmittaa kun jonkun todella hyvän simstarinan kohdalla tuntuu, ettei tule melkeen vuoteen uutta osaa ja sit miettii jatkuuko se vielä vai ei? :D Mutta kiva kun pidät tästä.

    VastaaPoista
  3. Ihana että pari sai mieluisia vieraita kylään. Tosi kiva osa ja tosiaan mukava kun päivitystahti on ripeä. Itsellä menee aina aikaa kun on niin paljon häiriötekijöitä ympärillä etten voi aina keskittyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja ei sinunkaan päivitystahtisi nyt niin hidas ole :)

      Poista